Снисходителен [sniskhoditelen] on kiinnostava ja melko harvinainen sana, joka voi tarkoittaa suopeaa tai armollista, mutta myös hieman alentuvaa suhtautumista toiseen. Kappaleessa ilmauksessa «Боже как ты снисходителен» [Bozhe kak ty sniskhoditelen] sana kuulostaa siltä, että puhuja ihmettelee Jumalan kärsivällisyyttä ja armollisuutta.
Tässä kappaleessa volyymi nostetaan niin korkealle, että muu maailma katoaa: «Музыка громче, голоса тише, глаза закрыты» [musiikki kovemmalle, äänet hiljaisemmiksi, silmät kiinni]. Kertoja kuvittelee paikan, jossa kukaan ei tunnista häntä eikä näe, mitä hän tekee. Tunnelma on yhtä aikaa vapaa ja uhmakas: saa unohtaa itsensä musiikkiin, juhlia ja antaa yön jatkua «нон стоп» [nonstop, pysähtymättä]. Suorasukainen «Детка заткнись и давай развлекаться» [beibi, ole hiljaa ja pidetään hauskaa] on tarkoituksella töksähtävä, jopa vähän liikaa, ja sopii kappaleen häikäilemättömään yöenergiaan.
Sanoituksissa kulkee myös kunnianhimo. Kertoja sanoo pysyvänsä aina nälkäisenä, jotta voisi nukkua lämpimässä eikä kylmässä, ja muistuttaa olleensa koululuokan pienin mutta olevansa nyt päätä muita pidempi. Lentokoneessa hän on useammin kuin autossa, ja rahat ovat kiinni kiinteistöissä. «Мы WESTGOTH'ы» [me olemme WESTGOTH’it] nimeää hänen oman joukkonsa tai tyylinsä, mutta heti perään hän huomauttaa, ettei kuulija tiedä, mistä he ovat lähtöisin. Mukana on myös itseironiaa: hän sanoo keksineensä adlibit, eli kappaleiden lyhyet huudahdukset ja äännähdykset, ja että nyt muut käyttävät niitä lempiniminään. Lopussa sävy pehmenee hetkeksi, kun hän myöntää ymmärtävänsä vanhempiaan ehkä vasta myöhemmin ja olevansa kiitollinen Jumalan kärsivällisyydestä. Sitten musiikki nousee taas, silmät sulkeutuvat ja yö jatkuu.