Boynu bükük on turkkilainen ilmaus, joka tarkoittaa kirjaimellisesti "kaula kumarassa" ja kuvaannollisesti hyvin surullista, lannistunutta tai hylätyksi tullutta. Kappaleessa se kuvailee kaihoisia lauluja: boynu bükük şarkılar tarkoittaa "alakuloisia, surullisia lauluja".
Edisin ”Martılar” on kaipuusta kertova rakkauslaulu, jossa kertoja pyytää poissa olevaa ihmistä palaamaan. Hän kuuntelee surullisia lauluja ja vaikenee muistojen vuoksi: “Dinlettin boynu bükük şarkılar” [Soitit minulle alakuloisia lauluja]. Ilman toista elämä tuntuu hänestä lähes kuolemalta, ja siksi hän sanoo: “Dön artık, üzülecek martılar” [Palaa jo, lokit tulevat surullisiksi]. Lokit tekevät pyynnöstä vähän oudon ja samalla hauskan kuvallisen: jopa meren yllä lentävät linnut tuntuvat kaipaavan tätä ihmistä.
Kertoja lupaa palata tämän luo hinnalla millä hyvänsä. “Kitabını uydur sen” [Keksi sinä selitys] on puhekielinen ilmaus, joka tarkoittaa tässä suunnilleen “selittele miten haluat”. Hän sanoo myös olevansa toisen “kölesi” [orjasi], siis liioitellen täysin tämän armoilla. Toinen voisi olla kitaraan tarvittava kieli ja lääke haavoihin, kun taas muistojen pitäisi muuttua valkoisiksi eli puhtaammiksi. Kaipuu muuttuu välillä kiihkeäksi ja leikitteleväksi: “Böyle sevmeden anlamazlar” [He eivät ymmärrä ilman tällaista rakkautta], ja kertoja haluaisi suudella vielä kerran rakastamansa ihmisen hunajanmakeaa poskea. Silti ilta ilman häntä saa hänet melkein sekoamaan, ja hän myöntää, ettei rakkaudessa ole saanut hyvää arpaa: “Kumar gibi aşkı şansım yok” [Rakkaus on kuin uhkapeli, eikä minulla ole siinä onnea].