Sana underbar tarkoittaa "ihana" tai "upea". Se on kaunis ja positiivinen adjektiivi, joka kuvaa jotain erittäin miellyttävää tai vaikuttavaa.
Tässä kappaleessa Patrik Isaksson käyttää sanaa underbar kuvaamaan sitä, miltä hänestä tuntuu rakkaansa seurassa: "Hos dig är jag underbar" (Sinun luonasi olen ihana). Se välittää tunteen täydellisestä hyväksynnästä ja onnellisuudesta, mikä tekee siitä kappaleen keskeisen ja tunteikkaan sanan.
Patrik Isakssonin ruotsinkielinen kappale kertoo suhteesta, jossa toinen ihminen saa kertojan tuntemaan itsensä vahvaksi ja erityiseksi: ”Hos dig är jag stark” [Sinun kanssasi olen vahva] ja ”Hos dig är jag underbar” [Sinun kanssasi olen ihana]. Läheisyys tuntuu paikalta, jossa on kaikki ja jossa uskaltaa jäädä. Sitten epävarmuus astuu väliin: kun toinen ei katso tai kosketa, kertoja alkaa pelätä, että tämä on löytänyt jonkun muun. Ruotsin ”stanna kvar” tarkoittaa paikalle jäämistä, ja juuri siitä kappale kysyy: oliko toisella voimaa lähteä vai rohkeutta jäädä rakentamaan jotain uutta?
Kertoja ei vaadi suuria lupauksia, vaan yhden selvän vastauksen. Hän pohtii, onko toinen osannut sekä antaa että vastaanottaa, avautua samalla tavalla ja olla tässä hetkessä. Kun voimat loppuvat ja pelko ottaa vallan, myös yhteys katoaa: ”Kan jag inte se, kan jag inte röra dig” [Enkö silloin voi nähdä sinua, enkä koskettaa sinua?]. Kappaleen toistuva kysymys tekee tilanteesta hyvin suoran ja vähän tuskallisenkin. Silti lopussa palataan siihen, mitä tämä ihminen merkitsee kertojalle: hänen luonaan kertoja on vahva ja ihana.