Karolinen viittaa Ruotsin suurvalta-ajan sotilaisiin, karoliineihin. Se on historiallinen termi, joka on keskeinen Ruotsin sotahistoriassa ja tässä kappaleessa.
Sanalla on vahva yhteys kappaleen teemaan, joka kertoo näiden sotilaiden uskosta ja uhrauksista. Se ei ole arkipäiväinen sana, mikä tekee siitä mielenkiintoisen ja opettavaisen valinnan.
Sabatonin ”Karolinens Bön” marssii suoraan taisteluun. Sanoituksessa karoliini on sotilas, joka toimii kuninkaan, isänmaan ja kristillisen uskonsa nimissä. Hän kulkee rivistössä kohti vihollista, vaikka luodit lentävät: ”In i striden genom ett kulregn, Herrens vilja ske” [Taisteluun luotisateen läpi, tapahtukoon Herran tahto]. Ajatus on yhtä aikaa uljas ja ankara. Sotilas antaa elämänsä Jumalan käsiin eikä neuvottele kohtalon kanssa. ”Tills han vitögat ser” [Kunnes hän näkee silmänvalkuaiset] tarkoittaa, että hän marssii niin lähelle vihollista, että vastustajan silmät näkyvät. Se on hurjan konkreettinen tapa kuvata lähitaistelua.
Kappaleessa moraali, uskonto ja veljeys pitävät armeijan koossa. Sotilaat unohtavat pelon, nostavat kuninkaan lipun ja rukoilevat Isä meidän -rukousta: ”Fader vår, som är i himmelen” [Isä meidän, joka olet taivaissa]. Rukouksen toistuminen tekee marssista melkein rituaalin, kun taas ”Fram, går som en man” [Eteenpäin, kulkee kuin yksi mies] kuvaa koko armeijaa yhtenäisenä joukkona. Tunnelma ei ole hienosteleva, vaan suorasukainen: eteenpäin, vaikka kuolema odottaa. Ruotsalaisen Sabatonin laulussa sotilaan usko ei poista vaaraa, vaan antaa hänelle syyn astua sitä kohti.