Provoca tulee verbistä provocar, joka tarkoittaa kirjaimellisesti ”provosoida” tai ”aiheuttaa”. Tässä laulussa cuando me provoca tarkoittaa kuitenkin enemmän sitä, että toinen saa laulajan sekoamaan tai tuntemaan voimakasta halua, joten sanassa on flirttaileva kaksoissävy.
Sana on kiinnostava, koska sen merkitys muuttuu asiayhteyden mukaan: se voi tarkoittaa ärsyttämistä, mutta myös tunteiden tai halun herättämistä.
Alvaro Solerin ”Loca” on suora ja hieman päätön rakkauslaulu. Kertoja vakuuttaa: ”Para mí esto es amor” [Minulle tämä on rakkautta], mutta tietää, ettei toinen halua kärsimystä. Hänelle yksi ihminen riittää: ”Tú y yo, no me hace falta más” [Sinä ja minä, en tarvitse muuta]. Ilta yhdessä ei kuitenkaan riitä, vaan hän pyytää toista jäämään sänkyyn ja aamulla hän ei halua tämän lähtevän ilman häntä. Pieni suukko tekee kaikesta vaivan arvoista. Pa’ on puhekielinen lyhennys sanasta para, joten ”vente pa’ la cama” tarkoittaa ”tule sänkyyn”.
Kertosäkeessä halu vie järjen: ”Loca, loca, loca cuando me provoca” [Hullu, hullu, hullu, kun hän saa minut syttymään]. Loca on tässä puhujan kuvaus omasta käytöksestään, ei diagnoosi. Hän etsii toisen hengitystä tämän tyynyltä, ja ”contigo pierdo la razón” [sinun kanssasi menetän järkeni] toistuu kuin myönnytys, jolle ei enää voi tehdä mitään. Ystävät sanovat, ettei tämä ihminen tee hänelle hyvää, mutta kertoja ei osaa päästää irti. Hän rakastaa ”con locura” [hullun lailla], ja juuri siinä on kappaleen hauskan liioitteleva viehätys: järki sanoo yhtä, sänky ja suudelma aivan toista.