Privón on puhekielinen sana, jolla kuvataan henkilöä, joka rehentelee, pitää itseään muita parempana tai käyttäytyy ylimielisesti. Laulussa kertoja kutsuu itseään "privón y también loco" eli hieman koppavaksi ja hulluksi, mikä tekee sanasta kiinnostavan esimerkin latinalaisamerikkalaisesta slangista ja kertojan omalaatuisesta itsekuvasta.
Aventuran ja Judy Santosin “Obsesion” kertoo miehestä, joka ei saa naista mielestään edes aamuyöllä: “Son las cinco de la mañana / Y yo no he dormido nada” [Kello on viisi aamulla, enkä ole nukkunut yhtään]. Hän kuvittelee, että naisen pitäisi jättää poikaystävänsä ja valita hänet, koska hän muka osaisi miellyttää tätä paremmin. Ajatus muuttuu nopeasti ihastuksesta omistushaluiseksi pakkomielteeksi. Kertosäkeen suora opetus kuuluu: “No, no es amor / Lo que tú sientes / Se llama obsesión” [Ei, se ei ole rakkautta. Se, mitä tunnet, on pakkomielle]. Sana obsesión onkin kappaleen tärkeä oppitunti: vahva tunne ei automaattisesti tarkoita rakkautta.
Tarina muuttuu myös hieman koomiseksi ja samalla epämukavaksi. Mies ajaa naisen koululle Lexus-autolla, etsii tätä kuin hullu, yrittää saada puhelinnumeron tämän ystävältä ja lähettää jopa hakulaitteeseen viestin. Nainen vastaa selvästi: “No puedo, tengo novio / No me enganches por favor” [En voi, minulla on poikaystävä. Älä takerru minuun, ole kiltti]. Silti mies puhuu jo psykiatrille menemisestä, koska hänellä ei ole enää ystäviä, jotka jaksaisivat kuunnella jatkuvaa puhetta tästä naisesta. Lopussa hänen romanttinen itsevarmuutensa muuttuu yhä hurjemmaksi lupaukseksi: “Te voy a enamorar” [Saan sinut rakastumaan minuun]. Kappaleen viehätys on siinä, että tanssittava bachata-tyyli tekee tilanteesta tarttuvan, vaikka sanat varoittavat aivan selvästi: ihastus ei anna lupaa ylittää toisen rajoja.